Edistysaskelia Parkinsonin taudin hoidossa

Edistysaskelia Parkinsonin taudin hoidossa | Oriola

Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on onnistunut korjaamaan Parkinsonin taudin liikehäiriöitä. Tulos voi mullistaa hoitoa tulevaisuudessa.

Dosentti, FaT Timo Myöhäsen johtama ryhmä on yltänyt tutkimuksessaan lupaaviin tuloksiin, jotka liittyvät Parkinsonin taudin hoitoon.

− Vielä on pitkä tie siihen, että lääkevalmiste olisi apteekin hyllyllä. Mutta tulokset ovat rohkaisevia lääkekehityksen kannalta.

Parkinsonin tauti johtuu aivojen hermosolujen tuhoutumisesta, ja syytä siihen ei tiedetä. Tauti aiheuttaa liikehäiriöitä, kuten lepovapinaa, liikkeiden hidastumista ja lihasjäykkyyttä. Noin kaksi prosenttia yli 60-vuotiaista sairastuu.

− Tauti diagnosoidaan vasta kliinisten oireiden ilmaannuttua, jolloin jo puolet hermosoluista on vaurioitunut. Nykyinen lääkehoito ei pelasta tuhoutuneita soluja, eikä estä taudin etenemistä.

Tutkimusryhmä ryhtyi selvittämään, voiko etenevää solutuhoa estää.

− Alfasynukleiini-proteiinilla on aivoissa erilaisia tehtäviä, mutta Parkinsonin taudissa nämä valkuaisaineet tarttuvat toisiinsa ja muodostavat proteiinimöykkyjä. Ne vahingoittavat soluja ja leviävät solusta toiseen. Tämä saattaa olla kriittinen vaihe taudin synnyssä.

PREP-estäjät tehosivat

Myöhänen tutki 2008 julkaistussa väitöskirjassaan prolyylioligopeptidaasi-entsyymiä. Kyseinen PREP-entsyymi oli aiemmin yhdistetty hermostoa rappeuttaviin sairauksiin, mutta mekanismi oli epäselvä. Samana vuonna belgialainen tutkimusryhmä osoitti koeputkimallillaan PREP:n lisäävän proteiinikertymiä.

Siirryttyään Kuopiosta Helsinkiin tutkijatohtoriksi Myöhänen alkoi testata, miten PREP:n toimintaa estävät yhdisteet vaikuttaisivat kertymiin solu- ja eläinmallissa. Tarkemmissa, myöhemmissä analyyseissä selvisi, että PREP-estäjä puhdisti eläinten aivot proteiinin haitallisista muodoista.

Viimeisimmässä tutkimuksessa Parkinsonin tautia jäljittelevässä hiirimallissa aivojen liikkeitä säätelevät alueet saatiin tuottamaan suuria määriä alfasynukleiiniproteiinia. Liikehäiriöitä alkoi esiintyä 2−4 viikossa.

− Aloitimme neljännen viikon kohdalla hoidon PREP-estäjillä. Pyrimme tällä samaan kuin todellisessa tautitilanteessa. Jo kahdessa viikossa oireet olivat hävinneet ja pysyivät poissa kokeen loppuun asti. Proteiinikertymät vähenivät selkeästi. Pääsimme siis onnistuneesti taudin alkusyyhyn.

Uusi yhdiste kehitteillä

Myöhäsen mukaan uutuusarvo on siinä, että usein eläinmalleissa hoito aloitetaan heti, mutta nyt tutkimuksessa odotettiin häiriöiden syntymistä. Lisäksi PREP-estäjähoito pysäytti liikealueiden vaurioitumisen ja poisti proteiinikertymiä.

− Yllätyimme, että hoito tehosi noin nopeasti. Hyvää on myös se, että PREP-estäjät ovat pienimolekyylisiä yhdisteitä, joten jatkokehitys voi olla helpompaa.

Tutkijat käyttivät jo olemassa olevaa malliyhdistettä, joten jatkossa ryhmä aikoo kehittää uuden, patentoivan yhdisteen. Myöhänen toivookin lääkeyhtiöiden kiinnostuvan: tutkimustyö sopisi yhteistyöprojektiksi.

− Olisi hienoa, jos Parkinsonin taudin hoitoon löydettäisiin uusi ratkaisu. Hoito ei tuo kuolleita hermosoluja takaisin, mutta ainakin se saattaisi hidastaa taudin etenemistä.

Teksti: Tarja Västilä
Kuva: Vesa Tyni