Koneellinen annosjakelu vapauttaa kotihoidon resursseja

Jarkko Kiuru lääkkeiden annosjakelu

– Pidämme laadun korkeana yhdistämällä koneellisen ja silmämääräisen tarkistuksen. Koneellisen annosjakelun virheprosentti on vain 0,03 promillen luokkaa, PharmaServicen toimitusjohtaja Jarkko Kiuru kertoo.

Koneellinen annosjakelu varmistaa lääkehoidon turvallisuuden kotihoidossa. Se myös vapauttaa kotihoidon resursseja varsinaiseen hoitotyöhön. Laitos- ja avohoidossa koneellinen annosjakelu voi merkitä jopa 30 prosentin säästöjä nykyiseen verrattuna.

Suomalaiset elävät tulevaisuudessa entistä pidempään.  Erittäin vanhojen eli yli 95-vuotiaiden määrä nousee jatkuvasti. Esimerkiksi Keski-Suomessa yli 75-vuotiaiden määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan, yli 85-vuotiaiden määrän kolminkertaistuvan ja yli 95-vuotiaiden määrän noin nelinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Kehitys on samansuuntaista muuallakin Suomessa.

Kotihoidon tarve lisääntyy

Väestön kasvu keskittyy nyt isoihin kaupunkeihin.

– Sen seurauksena kotihoidon asiakasmäärä niissä lisääntyy voimakkaasti, sanoo tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). THL on vuodesta 2013 lähtien seurannut ikäihmisten palvelujen kehitystä joka toinen vuosi toteutettavalla Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksella.

– Uusimmassa, vuoden 2016 tutkimuksessa kotihoito otettiin fokusalueeksi. Koska laitoshoitoa puretaan lisääntyvässä määrin, kotihoidon palveluja tarvitaan entistä enemmän. Seuraamme tilanteen kehitystä tarkasti, Kehusmaa kertoo.

Koneellinen annosjakelu lisää lääkehoidon turvallisuutta

Yksi keino vapauttaa kotihoidon resursseja varsinaiseen hoitotyöhön on lääkkeiden koneellinen annosjakelu. Annosjakelussa kaikki päivittäin otettavat lääkeannokset pussitetaan koneellisesti valmiiksi kullekin potilaalle.

– Koneellinen annosjakelu lisää lääketurvallisuutta, koska siinä poistuu riski manuaalisessa jakelussa tapahtuvasta jakeluvirheestä. Lääkkeen käytön seuranta helpottuu, koska hoitaja voi nähdä, onko potilas avannut lääkepussin, kertoo annosjakelun asiantuntijan PharmaServicen toimitusjohtaja Jarkko Kiuru.

Suuria eroja maakuntien välillä

Lääkkeiden koneellista annosjakelua käytetään eniten Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Kainuussa kaikki kotihoidon asiakkaat käyttävät koneellista annosjakelua. Pohjois- ja Etelä-Karjalassa sekä Pohjois- Savossa vastaava luku on 80 prosenttia.

Sari Kehusmaan mukaan eniten parannettavaa on Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa, joissa on pienin kattavuus. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa annosjakelun piirissä on vain 25 prosenttia kotihoidon asiakkaista.

Annosjakelu vastaa väestön ikääntymisen haasteeseen

PharmaServicen koneellinen Anja-annos-jakelupalvelu pussittaa potilaiden lääkkeet sopimusvalmistuksena apteekeille. Oriolan omistukseen kesällä 2016 siirtyneen PharmaServicen valikoimissa on yli 700 tuotetta.

– Meidän tärkein asiakasryhmämme on kotisairaanhoito joko kotona tai palvelukeskuksissa, Kiuru sanoo.

PharmaServicen Anja-annosjakelupalvelua käyttää noin 200 kuntaa. Palvelulla on Suomessa noin 21 000 asiakasta.

Noin 10 prosenttia PharmaServicen asiakkaista on yksityishenkilöitä. He maksavat koneellisesta annosjakelusta itse apteekille.

– Vuonna 2016 PharmaServicen kautta lähti yli 24 miljoonaa lääkeannospussia. Määrä kasvoi noin kahdella miljoonalla edellisestä vuodesta. Pakkasimme pusseihin noin 85 miljoonaa tablettia ja kapselia, Kiuru luettelee.

Monivaiheinen tarkistus varmistaa turvallisuuden

PharmaService osallistuu potilaan lääkehoidon arviointiin jo ennen varsinaista tilausta yhteistyössä lääkärin ja apteekin kanssa tekemällä niin sanotun ennakkokatsausraportin. Siitä käyvät ilmi potilaan lääkityksen mahdolliset päällekkäisyydet tai yhteensopimattomuudet.

Kun tilaus tulee apteekista PharmaServicelle, farmaseutti tarkistaa, onko lääkitykseen tullut muutoksia. Jos kyseessä on uusi lääke, hän tarkistaa sopiiko lääke yhteen potilaan muiden lääkkeiden kanssa. Kone hoitaa lääkkeiden pussituksen ja kuvaa tuotteet. Jokaiseen pussiin tulee mukaan kortti, jossa on lista lääkkeistä. Tietokoneen tekoäly tarkistaa valokuvista, että kyseessä on oikea lääke. Lopuksi ihminen tarkistaa vielä kertaalleen pussien sisällön.

– Pidämme laadun korkeana yhdistämällä koneellisen ja silmämääräisen tarkistuksen. Koneellisen annosjakelun virheprosentti on vain 0,03 promillen luokkaa, Kiuru kertoo.

Miljoonaluokan säästöt yhteiskunnalle

Apteekkariliiton tekemän tutkimuksen mukaan lääkityksen vaihtuminen aiheuttaa Suomessa vuosittain 120 miljoonan euron turhat kustannukset.

– Koneellisen annosjakelun avulla lääke hukkakustannukset voivat pienentyä. Meiltä ostetaan kerralla korkeintaan kahden viikon lääkkeet, joten ylimääräiset vanhat pakkaukset eivät jää nurkkiin lojumaan, Kiuru selittää.

Joissain hoitoyksiköissä on Kiurun mukaan pystytty säästämään jopa 30 prosenttia hoitokuluista lääkityksen manuaalisen tuplatarkistuksen tultua tarpeettomaksi.

Ruotsissa maakuntatason kilpailutusta

Oriola omistaa Svensk Dosin, yhden Ruotsin neljästä annosjakeluyhtiöstä. Ruotsissa lääkkeiden koneellista annosjakelua on maakuntamallin mukaisesti kilpailutettu laajamittaisemmin kuin Suomessa. Palvelun piiriin on maakuntatasolla pyritty saamaan lisää potilaita. Suomessa kilpailuttajina toimivat yksittäiset kunnat.

– Suomessakin koneellista annosjakelua voitaisiin kilpailuttaa laajemmin hankintalain mukaisesti. Annosjakelupalvelua kannattaa kokeilla rohkeasti – sen hyödyt kristallisoituvat nopeasti, Kiuru sanoo.

Teksti: Leena Koskenlaakso