Nyt on tekemisen aika!

Nyt on tekemisen aika! | Oriola

Uusi pääjohtaja on jo saanut Kela-tulikasteen. Elli Aaltonen haluaa katsoa eteenpäin ja luoda parempia palvelukokemuksia asiakkaille.

Kelan uusi pääjohtaja astui virkaansa samaan aikaan kuin perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi. Ei mikään maailman helpoin uuden työn aloitusajankohta.

− Tämä on ollut avioliitto ilman kuherruskuukautta. Jos tällainen historian suurin tulikaste vahvistaa naista, olkoon sitten niin. Otan sen oppimisprosessina, hymyilee Elli Aaltonen.

Pääjohtaja kertoo olevansa tykästynyt johtamiseen − väitöskirja syntyi aikoinaan sosiaalitoimen johtamisesta ja urallekin on johtajan pestejä mahtunut. Siksi mieluisa työ Kelassa olisi ollut mukava aloittaa toisin.

− Työ alkoi ruuhkan purkamisella, välittömillä monen sadan henkilön rekrytoinneilla ja pikaisella kouluttamisella perustoimeentulotuen tehtäviin.

Kokemuksellista palvelua

Työn murros on jo nähtävissä pankki- ja vakuutusalalla sekä monella julkisen hallinnon sektorilla.

− Nämä tahot ovat lähteneet mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajaksi. Kela voisi toimia samoin. Jos digitalisaatio kaappaa ihmistyötä, on hyvä miettiä työn luonnetta jatkossa.

Kelalla on tietämystä ja asiantuntemusta lääkkeistä, lääkehoidosta, kuntoutuksesta ja sosiaalivakuutuksesta.

− Nyt olisi tekemisen paikka. Olemme vahva julkisen vakuutuksen toimittaja kansalaisille eri tilanteissa: on eläkettä, lääkekorvauksia, työttömyys- ja sairastumisturvaa, Kanta-palvelua. Tieto- ja ict-osaamista pitäisi viedä entistä enemmän palvelukokemuksen suuntaan.

Kelan ylläpitämä Kanta-palvelu on turvallinen ja vähentää lääkkeiden väärinkäyttöä, mutta vielä tarvitaan kehitystyötä. Palvelusta voisi luoda asiakaskohtaisen terveydenhoitorekisterin, josta olisivat lääkitys, diagnoosit, hoitotoimenpiteet ja omaseuranta.

Kumppanuutta sotessa

Aaltosen mukaan apteekki on kuin Fazerin suklaa − vahva brändi jo itsessään: kun sanan kuulee, tietää, mitä saa. Muoto ja paikka voivat muuttua, mutta ydin pysyy. Pääjohtaja ei ota kantaa apteekkialan vapauttamiseen, hän antaa poliitikkojen miettiä sitä rauhassa.

− Ennemmin pohtisin sitä, miten asiakaspalvelussaan onnistuneet apteekit voisivat jalostaa ja laajentaa toimintaansa. Apteekki edustaa lääketurvallisuutta, ammattiosaamista, vastuullisuutta ja luotettavuutta. Sillä tiellä on hyvä katsoa rohkeasti eteenpäin.

Sote tarjoaa apteekeille uusia yhteistyömahdollisuuksia ja kumppanuuksia muun muassa lääkejakelussa, -informaatiossa ja -arvioinneissa. Aaltosen mukaan sairaala-apteekkeja ja sote-keskusapteekkeja voisi olla enemmän.

− Neuvontaa, palvelua ja ohjausta olisi tarjottava proaktiivisesti. Iäkkäiden, pitkäaikais- ja monisairaiden lääkehoidon arvioinnin voisi myös yhdistää sote-uudistukseen.

Lääkehoito arviointiin

Pääjohtaja kiertää maakunnissa kansalaistapaamisissa. Kysymykset liittyvät usein lääkkeisiin.

− Kun pysyvät lääkemenot on hyväksytty toimeentulotukeen, sähköinen lääkemaksusitoumus siirtyy automaattisesti apteekkiin. Tästä on tullut paljon kiitoksia. Vuoden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana Kelassa on tehty peräti 460 000 maksusitoumusta apteekkeihin.

Viime vuonna Kela maksoi lääkekorvauksia 1,3 miljardia euroa. Kela tutkii ja arvioi säästötavoitteiden vaikutuksia, muun muassa omavastuun kasvua tai korvausluokan muutosta. Puoli miljoonaa perustoimeentulon maksusitoumusta kertonee siitä, että osa omavastuista ja alennetuista korvauksista on siirtynyt maksettavaksi kyseisestä etuudesta.

− Esimerkiksi kakkostyypin diabeteksesta tarvitaan tutkimusta. Muun kuin insuliinihoidon korvausluokka aleni ja vuosiomavastuu tuli voimaan vuoden alussa. Terveydellisesti ei ole oikein, jos insuliinia määrätään ja aletaan käyttää enemmän tai lääkkeet jätetään kokonaan hankkimatta.

Lääkekorvausleikkausten vaikutukset jäävät nähtäviksi. Mahdollisesti pohdittavaksi tulee viitehintajärjestelmä, jotta lääkkeiden hinnat pysyvät aisoissa. Aaltosen mukaan olisi mietittävä, mistä pussista korvauksia maksetaan ja millaisia vaikutuksia heijastuu terveydenhuollon puolelle.

Sosiaaliturva simppelimmäksi

Aaltonen on huolissaan Suomen yli 300 000 omaishoitajasta, joille hän toivoisi lääkehoidollista tukea kotiin asti. Omaishoitaja ei välttämättä saa edes kunnallista palvelutukea.

− Omainen joutuu ajattelemaan hoidettavan puolesta lukemattomia asioita, joista merkittävä osa liittyy lääkitykseen. Omaishoitajan arkinen taival on tuskainen, tukea ja tietoa tarvitaan.

Sosiaaliturvaa pääjohtaja haluaisi kehittää yksinkertaisempaan suuntaan. Perustuloon hän suhtautuu myönteisesti, kunhan sitä saadaan kehitettyä.

− Minimietuuksia pitäisi saada samaan lakiin ja poistaa kannustinloukut. Kelan olisi hyvä päästä etuusviipaleiden tuottajasta kokonaisvaltaisempaan asiakaskokemuksen tuottamiseen. Siinä on työsarkaa seuraavaksi 80 vuodeksi.

  • YTT Elli Aaltonen, 63, on Kelan pääjohtaja. Hän aloitti työnsä vuoden 2017 alussa.
  • Kelan hallituksessa hän toimi kahdeksan vuotta, osan siitä varapuheenjohtajana.
  • Aikaisemmin hän työskenteli Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana.
  • Harrastuksina ovat kävely, kuntosali, elokuvat, lukeminen ja musiikki.

Teksti: Tarja Västilä