Uniongelmien hoidon eri menetelmät

Hoitomuotoja unettomuuteen, uniapneaan ja levottomiin jalkoihin

Uniongelmat ovat yleisiä, sillä tilapäisistä unihäiriöistä kärsii jopa kolmasosa suomalaisista jossakin elämänsä vaiheessa. Kroonisesti unihäiriöisiä on noin 15 prosenttia väestöstä. 

Tavallisimpia univaikeuksia ovat unettomuus, uniapnea ja levottomat jalat. Univaikeuksiin kannattaa hakea apua, jos ne alkavat haitata päiväaikaista vireyttä ja esimerkiksi työntekoa. Seuraavassa listauksessa on tietoa eri uniongelmien hoidosta muun muassa lääkkeiden avulla.

Unettomuus:

- Nukahtamislääkkeet, kuten tsopikloni, tsolpideemi sekä tematsepaami, ovat unettomuuden tilapäistä hoitoa. Niiden pitkäaikainen käyttö muuttaa unen rakennetta niin, että unen virkistävä ja palauttava vaikutus vähenee.

- Nukahtamislääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta ja ajan myötä vieroitusoireita.

- Melatoniini ei ole varsinaisesti unilääke, vaan pimeähormoni. Sen käyttö on perusteltua, jos ongelmana on univalverytmin häiriö. Melatoniini voi myös parantaa yöunen laatua. Se soveltuu etenkin yli 55-vuotiaiden häiriintyneen yöunen hoitoon.

- Unettomuuden hoidossa voidaan käyttää myös väsyttäviä ja illalla otettavia depressiolääkkeitä pienin annoksin, vaikkei kyseessä olisikaan selvä depressio.

- Luontaistuotteilla ei ole sanottavampaa merkitystä unettomuuden hoidossa.

Unettomuuden lääkkeetön hoito:

- Lähtökohtana on unettomuutta aiheuttavien tekijöiden selvittäminen ja käsitteleminen.

- Hoidossa kiinnitetään huomiota unenhuoltoon eli päivärytmiin, elintapoihin ja nukkumisolosuhteisiin.

- Unettomuuden pitkittyessä hoidon painopiste on kognitiivisissa menetelmissä.

Uniapnea:

- Paras ja usein parantava hoito ylipainoiselle potilaalle on painonpudotus: tärkeintä on vyötärönympäryksen pieneneminen.

- Vaikeimmissa uniapneoissa tehoaa nenän kautta annettava CPAP-hoito.

- Joskus on tarpeen hammaslääkärin antama hoito – etenkin lasten uniapneoissa.

Levottomat jalat:

- Hoitona käytetään dopamiiniagonisteja hyvin pieninä ilta-annoksina. Potilaat reagoivat hoitoon usein hyvin.

Narkolepsia:

- Lääkkeettömässä hoidossa vältetään muun muassa nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja ja kannustetaan potilasta säännöllisiin nukkumisaikoihin.

- Katapleksian lääkehoidossa käytetään SSRI- ja SNRI-lääkkeitä, trisyklisiä antidepressantteja sekä natriumoksibaattia. Väsymyksen hoidossa ensisijaisena lääkkeenä on modafiniili, joskus metyylifenidaatti tai atomoksetiini.

                 

Kaikki artikkelit