Vatsalle hyvä olo

Gastroenterologi Petri Pesonen antaa nyrkkisäännön: jos vatsa voi hyvin, sitä ei elämässä juuri huomaa.

Mitkä ovat suomalaisten yleisimmät vatsavaivat?

‒ Vatsavaivat ovat tavattoman yleisiä. Tavallisimpia niistä ovat ummetus, ripuli, närästys ja kivut. Näihin on monia erilaisia syitä. Taustalla voi olla sairaus, kuten refluksitauti, keliakia tai suoliston tulehdustilat, kuten haavainen paksusuolentulehdus. Syynä voi olla myös niin sanottu toiminnallinen häiriö, jolloin nähtävää syytä oireille ei löydy, vaan vaivat johtuvat vatsan ja suoliston häiriintyneestä toiminnasta.

Ruokavaliolla on monesti merkittävä osuus vatsavaivojen oireisiin. Esimerkiksi paljon papuja ja huonosti sulavia kuituja syövillä kasvissyöjillä saattaa olla paljon ilmavaivoja ja turvotusta. Vähäinen liikunta puolestaan voi aiheuttaa ummetusta ja ylipaino närästystä. 

Mistä tietää, että vatsa voi hyvin, ja miten se pidetään hyvässä kunnossa?

‒ Vatsaa ei juuri elämässä huomaa, jos se voi hyvin. Suolen normaali toiminta on kaikkea välillä kolme kertaa päivässä ja kolme kertaa viikossa. Yleisohjeina sanoisin, että kannattaa syödä terveellistä, runsaskuituista ruokaa, juoda riittävästi nestettä ja harrastaa riittävästi liikuntaa. Kannattaa myös välttää vatsaa ärsyttäviä aineita, joita voivat olla tupakka, alkoholi ja joillakin tietyt ruoka-aineet ja mausteet. Jos vaivoja tai sairauksia ilmenee, niitä tulisi hoitaa apteekin tai lääkärin ohjeiden mukaan. 

Matkoilla olisi hyvä muistaa tulehdusten mahdollisuus, pestä kädet ennen syömistä sekä yrittää varmistua ruoan puhtaudesta.

Milloin tulisi hakea apua vatsavaivoihin?

‒ Avun hakeminen riippuu oireista ja niiden voimakkuudesta. Joillain on niin sanottu huono maha koko elämän ilman merkittävää sairautta. Toisaalta esimerkiksi kuumeinen vatsakipu voi johtaa vakavaan tilaan muutamassa tunnissa. 

Lääkäriin on syytä lähteä, jos ilmenee hälyttäviä oireita, kuten kovaa kipua, korkea kuume, verta ulosteessa, voimakasta oksentelua, laihtumista tai yleistila on huonontunut nopeasti.

Mitä hyviä apukeinoja apteekista saa?

‒ Itsehoitolääkkeitä on nykyään tarjolla kaikkiin vatsavaivoihin, ja kokeneen farmaseutin avulla saa apua ja neuvoja niin ummetukseen, ripuliin kuin närästykseenkin. Esimerkiksi tehokkaat ja turvalliset närästyslääkkeet, protonipumpun estäjät kuten lansopratsolivalmisteet, olivat vielä muutama vuosi sitten reseptilääkkeitä mutta nykyisin saatavilla apteekista itsehoitolääkkeinä.

Myös melkein kaikkia ummetuslääkkeitä saa apteekista ilman reseptiä. Gastroenterologille tulevat ummetuspotilaat ovat usein kokeilleet näitä kaikkia. Tilapäiseen ripuliin hyvä apu on esimerkiksi loperamidivalmiste. Maitohappobakteereita on hyvä käyttää matkoilla sekä antibiootteja käytettäessä.

Jos vatsa vaivaa, kannattaako itse kokeilla ruokavaliomuutoksia? Mitä kannattaa kokeilla?

‒ Ruokavaliomuutoksia voi kokeilla, jos vatsa vaivaa, mutta ei ole kuitenkaan hälyttäviä oireita, kuten kovaa kipua tai kuumetta. Kokeiltavia asioita voivat olla esimerkiksi kuidun lisääminen tai keinotekoisten makeutusaineiden jättäminen pois ruokavaliosta. FODMAP-dieetistä, jossa vältetään tietynlaisia imeytymättömiä hiilihydraatteja, on moni saanut apua erityisesti vatsan turvotteluun. Ruokavaliomuutosten hyödyt tulevat esiin yleensä kahden viikon kokeilun aikana. 

Asiantuntijana jutussa toimi gastroenterologian erikoislääkäri Petri Pesonen.