Suolistobakteeri voi olla hyvis tai pahis

Suolistobakteeri voi olla hyvis tai pahis | Oriola

HELMI-suolistobakteeritutkimus selvittää lasten bakteeriston kehittymistä. Samalla tutkitaan, miten vauvaperheen elintavat ja ympäristö vaikuttavat suolistobakteeristoon. Vauvan elämässä on tilanteita, joissa probioottilisä voi olla tarpeen.

Suolistossamme elää miljardeja bakteereja, jotka suojaavat meitä infektiotaudeilta, osallistuvat ruoansulatukseen ja säätelevät immuunipuolustustamme. Ne vaihtavat viestejä immuunijärjestelmän ja hermoston kanssa ja voivat vaikuttaa suolisto-oireiden lisäksi muun muassa allergioiden ja lihavuuden syntyyn.

Suolistobakteerit täydentävät perimäämme geeneillään ja myötävaikuttavat siten yksilölliseen sairastumisalttiuteemme. Hyvä puoli asiassa on se, että suolistobakteeriston koostumukseen ja ihmisen myöhempään sairastumisalttiuteen voi vaikuttaa erityisesti varhaislapsuudessa, kun mikrobisto on vasta muotoutumassa.

Alatiesynnytyksessä vauva saa bakteereja äidin synnytyskanavasta ja suolistosta. Äidin maidossa vauvalle siirtyy lisää hyödyllisiä bakteereja. Keisarinleikkaus, vähäinen rintaruokinta ja antibioottien käyttö ovat riskejä suolistobakteeriston kehitykselle.

Ulostenäyte kertoo bakteeristosta

Helsingin yliopistossa alkoi vuoden 2016 alussa laaja HELMI (Health and the Early Life Microbiome) -tutkimus. Siinä kartoitetaan suolistomikrobiston varhaiskehitystä. Tutkimukseen otetaan mukaan yli tuhat pääkaupunkiseudulla ja sen lähettyvillä asuvaa perhettä, johon syntyy vauva maaliskuun 2016 ja maaliskuun 2018 välisenä aikana. Lasten näytteitä tutkitaan kahden vuoden ikään asti.

– Vauvoilta kerätään yhteensä yhdeksän ulostenäytettä kolmannen elinviikon ja toisen syntymäpäivän välillä. Myös vanhemmat antavat ulostenäytteen ennen synnytystä. Me haluamme tutkia vanhemmilta siirtyvän bakteeriston merkitystä, kertoo HELMI-­tutkimuksen toinen johtava tutkija, dosentti Anne Salonen Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Ulostenäytteistä eristetystä bakteerien DNA:sta saadaan kokonaiskuva bakteeristosta yhdellä kertaa.

Sähköinen vauvakirja

Suolistobakteeristoon vaikuttavan palapelin yksi tärkeä osanen on se, saako vauva rintamaitoa vai korviketta. Äiti antaa rintamaitonäytteen, kun vauva on kolmen kuukauden ikäinen.

– Rintamaidon koostumus vaihtelee perimän ja ruokavalion mukaan. Haluamme tutkia muun muassa rintamaidon sokeri­rakenteita, Salonen sanoo.

HELMI­-tutkimuksessa kerätään tietoa myös äidin ja lapsen lääkityksestä ja lääkärikäynneistä. Ympäristötekijöitä, kuten perheen asuinmuotoa ja siivoustapoja kartoitetaan laajasti, koska ne vaikuttavat vauvan kohtaamiin bakteereihin. Vaikuttaako bakteeriston kehitykseen esimerkiksi se, kuinka usein perheessä vaihdetaan tiskirätti?

HELMI-­tutkimuksen tiedot kerätään sähköisesti.

– Ensimmäisten kuukausien aikana me kysymme perusasioita joka viikko. Kyselystä tulee automaattinen muistutus, ja vastaaminen vie vain kolmesta viiteen minuuttia. Perheiden verkkoon tallentama tieto siirtyy suoraan tietokantaan. Perheet voivat itse katsoa verkossa tietoja ja yhteenvetoja vauvastaan. Lääkäripäivystyksessä käydessään he näkevät HELMI­-sovelluksesta kaikki tallentamansa tiedot vauvan lääkityksestä ja sairauksista, Salonen selittää.

Kyseessä on siis eräänlainen sähköinen vauvakirja. Sen käyttö tällaiseen tarkoitukseen on ainutlaatuista maailmassa.

Lopulliset tulokset vuonna 2020

Näytteiden ja tiedon keräys on nyt aktiivisimmillaan. Tutkijat kerryttävät tutkimusaineistoa ja tekevät pohjatöitä.

– Jotta voisimme tehdä lopulliset analyysit, meidän täytyy odottaa kunnes kaikki data on koossa. Päätulokset valmistuvat noin vuonna 2020, mutta toki teemme joitain osa­analyysejä jo ennen sitä, Salonen sanoo.

Hän kertoo, että tarkoituksena on tunnistaa bakteeristopiirteitä, jotka liittyvät lapsen kehitykseen ja terveyteen, sekä elintapa­ ja ympäristötekijöitä, jotka edistävät tai haittaavat suolistobakteeriston kehitystä.

– Haluamme saada selville, millä varhaislapsuuden tekijöillä voidaan vaikuttaa siihen, että bakteeristosta kehittyisi mahdollisimman hyvin terveyttä tukeva.

Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa bakteeristosta varhaisia varoitusmerkkejä, jotka ennakoivat sairauksia.

– Tilastojen perusteella allergiat, ylipaino ja immuunisairaudet tulevat olemaan näidenkin lasten kolme yleisintä terveysongelmaa. Niiden lisäksi pyrimme tunnistamaan myös tiedolliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Eläinkokeissa on osoitettu, että suoliston ja aivojen välillä on kaksisuuntainen linkki, ja että suolistobakteeristoperäiset tekijät vaikuttavat tiedolliseen kehitykseen ja jopa käytökseen.

Tutkijat toivovat, että lapsia voitaisiin seurata mahdollisimman kauan, sillä aineiston varsinainen arvo tulee pitkäaikaisseurannan kautta.

Salonen muistuttaa, että suolistobakteeristo on kuitenkin vain yksi osatekijä monisäikeisessä vaikutusten verkostossa, joka ratkaisee sen, kuka sairastuu ja kuka pysyy terveenä.

Probiootteja vai ei?

Monet vanhemmat antavat vauvoille probiootteja varmuuden vuoksi. Onko se suositeltavaa?

– Tutkimusnäyttö on osin ristiriitaista, mutta jos vanhemmilla on allergiaa, probiootin antaminen ensimmäisinä elinkuukausina näyttää alentavan atooppisen ihottuman esiintyvyyttä sille perimältään alttiissa vauvoissa, Salonen kertoo.

Toisaalta, mitä tulee esimerkiksi lasten ylipainoon tai astmaan, probioottien antamisen hyödyistä on näyttöä sekä puolesta että vastaan.

– Ei voida sanoa, että terveille vanhemmille syntyvä normaaliaikainen vauva tarvitsisi probiootteja. Mutta ei niistä ole haittaakaan – ei edes keskosille, Salonen sanoo.

Luontainen bakteeristo voi joutua koville esimerkiksi silloin, kun vauva joutuu antibioottikuurille tai ei saa lainkaan rintamaitoa. Silloin on Salosen mukaan ihan paikallaan antaa probioottilisää tippapullosta. Jos vauva ei saa rintamaitoa, bifidobakteerit ovat erityisen tärkeitä.

– Kannattaa suosia bakteerikantoja, joista löytyy positiivista tutkimusnäyttöä juuri kyseiseen terveysongelmaan, Salonen sanoo.

– On myös yhdistelmätuotteita, joissa on useita eri bakteereja, tyypillisesti eri bifidobakteereja ja laktobasilleja. Ei kuitenkaan ole taattua, että yhdistelmätuot­teet olisivat yksittäisiä bakteerikantoja parempia, sillä ne voivat kumota toistensa vaikutukset. Jos haluaa olla varma, kannattaa etsiä kyseistä bakteeriyhdistelmää koskevia tutkimuksia, joista löytyy näyttöä sen tehosta, Salonen neuvoo.

Oriola tukee HELMI-suolistobakteeritutkimusta.

teksti LEENA KOSKENLAAKSO
kuvat ISTOCKPHOTO