Mitä uutta koirien loisista?

Mitä uutta koirien loisista? | Oriola

Mikä on myyräekinokokkitilanne Suomessa nykyään? Entä kuinka madottaa kotikoira ja metsästävä koira? Eläinlääketieteellisen parasitologian dosentti Anu Näreaho Helsingin yliopistosta vastaa.

Mikä on koirien loisten ja loissairauksien tilanne Suomessa?

Koirien madoista suolinkaiset ovat kaikkein yleisimpiä. Niitä esiintyy noin kolmella prosentilla koirista. Suolinkainen on myös maailmanlaajuisesti yleisin koiran sisäloismato. Kakkossijalla yleisyydessä on hakamato. Sitä esiintyi noin Suomessa tehdyssä tutkimuksessa 2,5 prosentilla koirista. Molemmat näistä sisäloisista kuuluvat pyörömatoihin.

Koirilla esiintyy myös heisimatoja. Niiden esiintyvyydestä on kuitenkin vaikea saada täsmällistä tietoa, sillä tutkimusmenetelmä, jota tavallisesti käytetään ulostetutkimuksissa, ei ole kovin herkkä tämäntyyppisille loisille. 

Koirista noin viidellä prosentilla esiintyy myös giardia-loista. Se on alkueläin, ei siis mato. Giardialöydös on tyypillinen erityisesti pennuilla.

Milloin esimerkiksi suolinkaistartuntariski on todellinen?

Tutkimukset ovat osoittaneet, että suolinkaistartunnan riskitekijöistä merkittävin on koiran eläminen kennelolosuhteissa. Kennelkoirien kasvattajan on syytä tehdä eläinlääkärin kanssa loiskontrollisuunnitelma. Siinä otetaan huomioon muutkin loisasiat kuin lääkitys. Aluksi kaikkien koirien ulostenäytteet tutkitaan, jotta saadaan selville kennelin todellinen loistilanne. Pennuilla esiintyy suolinkaistartuntoja useammin kuin aikuisilla koirilla, ja ne voivat pennuilla olla henkeä uhkaavia.

Voiko raakaruoan eli barfin suosio lisätä myös kotikoiran sisäloisten riskiä?

Ainakin teoriassa barf-ruokinta lisää koiran riskiä saada väli-isännän kautta tarttuvia matoja. Todellinen riski on kuitenkin vain nimellinen, sillä usein barf-ruoka on ihmisten elintarvikkeeksi hyväksyttyjen lihojen sivutuotteita. Raakaruoan pakastaminen tuhoaa joitakin loisten infektiivisiä muotoja.

Mikä on koirien keuhkomatojen tilanne tätä nykyä Suomessa?

On hyvä muistaa, että Suomessakin esiintyy keuhkomatoja. Kroonisesti yskivä koira, joka ei parane antibiooteilla, kannattaa tutkia keuhkomatojen osalta. Yleisimmin tavattava Crenosoma vulpis -keuhkomato on ketun loinen, joka siirtyy koiraan etanoiden välityksellä.

Entä mitä kuuluu myyräekinokokkitilanteelle?

Kun Suomen rajan yli tuodaan koira, sen tulee olla lääkitty myyräekinokokkia vastaan. Tästä pitää olla asianmukaiset merkinnät koiran matkustusasiakirjoissa. Suomessa ei ole tavattu onneksi vielä yhtäkään myyräekinokokkitapausta, ja sen takia Suomella on lupa vaatia tuontikoirilta omia tuontimääräyksiään.

Miten matkaileva suomalaiskoira pitää lääkitä?

Jos suomalaiskoira lähtee matkalle ulkomaille, loislääkitys- ja estolääkeasiat on syytä ottaa eläinlääkärin kanssa puheeksi jo hyvissä ajoin ennen matkaa. Esimerkiksi sydänmatoestolääkitys pitää aloittaa, jos koira matkaa sydänmatoalueelle. Sen lisäksi ulkoloissuojaus pitää muistaa jo Keski-Eurooppaan matkatessa. Euroopassa on puutiaislajeja, joita ei meillä esiinny, mutta jotka levittävät esimerkiksi alkueläinloista, joka voi sairastuttaa koiran. Etelä-Euroopassa esiintyy myös leishmaniaa, joka on hietasääskien levittämä tauti. Tällaiselle alueelle matkustavalla koiralla pitäisi olla hietasääskikarkotuslääkitys.

Suomalaiskoira tai tuontikoira voi tuoda myös monia ulkoloisia mukanaan. Esimerkiksi kirpputartunnat ovat muualla yleisempiä kuin meillä.

Lue lisää:

Suomalaiskoirien loisesiintyvyystiedot: Pullola T, Vierimaa J, Saari S, Virtala AM, Nikander S, Sukura A. Canine intestinal helminths in Finland: prevalence, risk factors and endoparasite control practices.  Vet Parasitol. 2006, 140: 321-326.

Teksti: Essi Kähkönen
Kuva: iStockphoto

Kaikki artikkelit