Kasvikset valtasivat lautasen

Kasvikset valtasivat lautasen | Oriola

Kasvisten määrä suomalaisten ruokavaliossa on kasvussa. Kasvisruoan valintaan vaikuttavat paitsi terveyssyyt myös ilmastonmuutos sekä eettiset pohdinnat.

Kasvissyönnistä ja kasvisruoasta puhutaan enemmän kuin koskaan ennen. Helsinkiläiskouluissa on tarjoiltu kasvisruokaa vähintään kerran viikossa jo useamman vuoden ajan, Vegaaniliiton järjestämä Vegaanihaaste kerää vuosi vuodelta enemmän osallistujia ja epäterveellistä vegaaniruokaa ihannoiva Facebook-ryhmä Sipsikaljavegaanit rummuttaa lihattomia kasvispiirakoita niin paljon, että niille järjestettiin jopa omat festivaalinsa.

Luonnonvarakeskuksen ScenoProt-hankkeen erikoistutkija Anne Pihlannon mukaan kasvissyönti tai vegaaniruokavalio ei kuitenkaan varsinaisesti ole lisääntymässä Suomessa. Kasvisten määrä suomalaisten lautasilla sen sijaan on kasvanut.

Muutosta on kiihdyttänyt uusien kasvisproteiinivalmisteiden, kuten härkäpapuvalmisten Härkiksen sekä Nyhtökauran saapuminen kauppojen hyllyille.

– Moni on perinteisesti kokenut kasvisruokien valmistamisen hankalaksi, joten uusien proteiinilähteiden helppokäyttöisyys on selvästi lisännyt kasvisperäisten ruokien syömistä, sanoo Pihlanto.

Kasvisruoan valintaan vaikuttavat sekä ilmasto-, terveys- että eettiset syyt. Samoista syistä kasvissyönti on viime vuosina ollut yhä enemmän esillä. Eurobarometrin mukaan suomalaisista jopa 90 prosenttia uskoo, että tuotantoeläinten hyvinvoinnissa olisi parannettavaa.

Monta tapaa olla vege

Useimmat ruoat sisältävät proteiinia, vaikka proteiini perinteisesti liitetään eläinkunnan tuotteisiin. Kasviproteiinia on muun muassa pähkinöissä, siemenissä, pavuissa, herneissä, viljatuotteissa ja soijassa. Luonnonvarakeskuksen mukaan kasviproteiinien lisääntyneellä käytöllä on myös terveysvaikutuksia.

Esimerkiksi ScenoProt-hankkeessa tutkitaan parhaillaan, miten siirtyminen eläinproteiinipainotteisesta ruokavaliosta kasviproteiinipainotteiseen ruokavalioon vaikuttaa muun muassa paksusuolisyöpään ja tyypin 2 diabetekseen liittyviin tekijöihin.

Suomessa noin viisi prosenttia väestöstä ilmoittaa noudattavansa jonkinasteista kasvisruokavaliota. Kasvisruokavaliosta on olemassa monta versiota, joita yhdistää punaisen lihan välttäminen.

– Kasvissyönti ei ole vain nuorten aikuisten juttu, sillä kasvisvoittoista ruokaa syövät monen ikäiset, Anne Pihlanto kertoo.

Esimerkiksi lakto-ovo-vegetaristiseen ruokavalioon kuuluu maitovalmisteita ja kananmunaa, muttei minkäänlaista lihaa tai liivatetta. Vegaani taas ei syö mitään eläinperäisiä tuotteita, ei edes hunajaa.

Moni kasvissyöjäksi itseään nimittävä käyttää satunnaisesti tai säännöllisesti eläinkunnan tuotteita, kuten kalaa. Yleisimpiä lienevät fleksaajat, jotka syövät pääosin kasvisruokaa, mutta saattavat syödä silloin tällöin myös punaista lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita.

Nauta ja lammas suurimmat syypäät

Vaikka kasvissyöjien määrä ei olekaan suuressa nousussa, ruoan ympäristövaikutuksista puhutaan tänä päivänä yhä enemmän: ruoka aiheuttaa nimittäin viidenneksen ilmastopäästöistä, yhtä paljon kuin liikenne. Varsinkin eläinperäisillä tuotteilla on suuri hiilijalanjälki, eli niiden tuotannosta aiheutuu paljon ilmaston kannalta haitallisia kasvihuonekaasuja.

WWF:n lihaoppaan mukaan ruoantuotanto on yksi suurimpia uhkia luonnon monimuotoisuudelle. Lihankulutus on lisääntynyt 20 prosenttia 2000-luvulla, joten jo yksi kasvisruokapäivä viikossa voi auttaa kompensoimaan kasvihuonepäästöjä.

Naudalla ja lampaalla on selkeästi suurimmat haitalliset ilmastovaikutukset ja vesistöjä rehevöittävät päästöt, joten ympäristön kannalta selvästi merkittävin teko on korvata osa lihasta kasviksilla.

Papuja pelloille, sirkkoja lautaselle

Anne Pihlannon mukaan kasvissyönnin lisääntyminen voisi auttaa myös vähentämään esimerkiksi maataloudessa käytettävien lannoitteiden määrää. Lannoitekuorman pieneneminen taas parantaisi maaperän ja vesistöjen laatua.

– Proteiinipitoisten kasvien viljelyä on pitkään pidetty kannattamattomana Suomen ilmastossa. Toisin kuin monesti luullaan, proteiinikasveista voidaan saada täällä yhtä suuria satoja kuin Keski-Euroopassa, Pihlanto sanoo.

Pihlannon mukaan on myös mahdollista, että tulevaisuudessa osa syömästämme proteiinista on peräisin hyönteisistä. Tällä hetkellä hyönteisten käyttö elintarvikkeena ei ole sallittua. Lainsäädäntöä tarkastellaan kuitenkin jo ensi vuonna.

– Hyönteiset sinänsä eivät kuulosta monenkaan mielestä houkuttelevalta proteiininlähteeltä, mutta tutkimusten mukaan niiden käyttö olisi houkuttelevampaa, jos valmis tuote olisi jauheen muodossa.

Vaikka hyönteisjauheet eivät päätyisikään markettien hyllyille, ne saattavat kuulua jatkossa olennaisena osana ravintoketjuumme.

– On todennäköistä, että hyönteisiä voidaan käyttää ainakin tuotantoeläinten ruoassa, kuten kalanrehussa, Pihlanto sanoo.

 

Jutussa on käytetty lähteenä myös WWF:n Lihaopasta sekä suomalaisia ravitsemussuosituksia (Valtion ravitsemusneuvottelukunta).

 

Kasvissyöjä tarvitsee B12-vitamiinia

  • Huolellisesti koottu kasvis- tai vegaaniruokavalio sopii kaikenikäisille, myös raskaana oleville, imettäville, lapsille ja nuorille.
  • Varsinkin vegaaniruokavaliota kannattaa kuitenkin täydentää B12-vitamiinia ja jodia sisältävillä ravintolisillä.
  • Lisäksi pohjoismaiset ravitsemussuositukset suosittelevat käyttämään D-vitamiinivalmistetta 10 mikrogrammaa vuorokaudessa 75 vuoden ikään saakka ja 20 mikrogrammaa vuorokaudessa tätä vanhemmille. Varsinkin lasten ja vanhusten tulisi käyttää D-vitamiinilisää ympäri vuoden. D-vitamiinivalmisteiden tarpeettoman suurta käyttöä on syytä välttää.

Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Teksti: Pi Mäkilä
Kuvat: Istockphoto