Miten keinomakeutusaineet vaikuttavat painonhallintaan

Makeutusaineiden vaikutus painonhallintaan - Canderel - Oriola

Voivatko keinomakeutusaineet auttaa painonhallinnassa? Keinomakeutusaineet tukevat painonhallintatavoitettasi, mutta vain siinä tapauksessa, mikäli pidät mielessäsi, mitä muutakin syöt.

Keinomakeutusaineita käytetään elintarvikkeissa sokerin korvikkeena. Keinomakeutusaineiden hyöty perustuu siihen, että niitä käytettäessä ruokavalio on vähäkalorisempi kuin sokerilla makeutettua tuotetta käytettäessä. Näin ollen ne ehkäisevät painon nousua ja tukevat painonpudotusta. Keinomakeutusaineiden vaikutusta on tutkittu paljon ja niitä on tarkasteltu kattavasti eri näkökulmista käyttäen eri menetelmiä. Tulokset ovat ristiriitaisia, joten niiden hyödyllisyys on myös kyseenalaistettu.

Makeutusaineet voidaan jakaa energiaa sisältäviin, kuten ruokosokeri (ns. tavallinen sokeri), rypälesokeri sekä hedelmäsokeri, ja energiattomiin eli keinotekoisiin E-koodattuihin makeutusaineisiin, kuten aspartaami, asesulfaami K, syklamaatti, sukraloosi, sakariini sekä stevioliglykosidi. Koska keinomakeutusaineet ovat satoja tai tuhansia kertoja makeampia kuin sokeri, keinomakeutusaineita lisätään tuotteisiin vain pieniä määriä.

Miten keinomakeutusaineet vaikuttavat elimistöön?

Keinomakeutusaineiden turvallisuutta on tutkittu ja testattu hyvin paljon ja niille on määritelty hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaantimäärä eli ADI-arvo (Acceptable Daily Intake). Käytännössä emme pysty tyypillisellä tasapainoisella ruokavaliolla ylittämään ADI-arvoa, koska keinomakeutusaineiden määrä elintarvikkeissa on niin alhainen.

Suussa on makeutta tunnistavia soluja ja niitä on löydetty myös suolesta ja haimasta. Suoli ja haima mm. säätelevät verensokeria ja insuliinia. Joidenkin teorioiden mukaan keinomakeutusaineet saattaisivat vaikuttaa makeutta tunnistaviin soluihin samalla tavalla kuin sokeri, eli ne saattaisivat kohottaa verensokeria ja insuliinia. Testeissä on kuitenkin todettu, että keinomakeutusaineet eivät kohota verensokeria tai insuliinia.

Huomioi kokonaisenergiansaannissa myös juomat

Keinomakeutusaineita käytetään monipuolisesti, mutta suurin osa meistä saa niitä juomien mukana. Jos juot tällaisia kevytjuomia muulloin kuin ruokailun yhteydessä, kasvaa tutkimusten mukaan näläntunteesi enemmän kuin jos olisi juonut sokerilla makeutettua juomaa. Ja silloin kun on kova nälkä ruokapöytään tullessa, syömme enemmän kuin ehkä todellinen tarpeemme edellyttäisi, mikä voi pitkällä tähtäimellä johtaa painon nousuun. Toisaalta kun juot kevytjuomia ruokailun yhteydessä, on tutkimusten mukaan nälän tunne samanlainen kuin jos joisit sokerilla makeutettua juomaa, ja ruoansaannin määrä on myös samanlainen kummallakin juomalla. Itse asiassa kokonaisenergiansaantisi on tällöin pienempi, koska kevytjuomissa ei ole kaloreita tai kaloreita on vähemmän kuin muissa tyypillisissä ruokajuomissa (paitsi vesi). 

Mielenkiintoinen kysymys on, voivatko keinomakeutusaineet huijata elimistön nälän ja makean tunteeseen ja liittyvää säätelykykyä. Toisin sanoen, jos juot säännöllisesti kevytjuomia, ajan mittaan elimistösi aineenvaihdunnan säätelykyky sopeutuu tähän. Jos silloin tällöin vaihdatkin kevytjuomasta energiapitoiseen juomaan, elimistösi säätelykyky reagoi niin, että saatat syödä enemmän ja pitkällä aikavälillä painosi nousee. On tärkeää huomata, että tämä teoria perustuu tutkimukselliseen koeasetelmaan eikä käytännön elämään. Tuloksia ei ole siis todennettu ihmisten käyttäytymisessä.

Loppujen lopuksi paras vastaus painonhallinnan kysymykseen löytyy perinteisestä ja hyväksi todetusta ajattelumallista: vähentämällä energiansaantia voit pudottaa painoa. Keinomakeutusaineiden käytöllä pystyt siis vähentämään energiansaantia niin kauan kuin et korvaa tätä energiavajetta muilla energiapitoisilla ruoilla tai juomilla. Tarkastele ruokavaliotasi siis kokonaisuutena ja pohdi tarkasti, millaista energiatonta tai energiapitoista juomaa nautit aterian yhteydessä.

Ravitsemustieteen tohtori (PhD) Mina Mojtahedi, Vitamin M

Lisätietoa keinomakeutusaineiden yhteydestä painonhallintaan:

Fernstrom JD. Non-nutritive sweeteners and obesity. Annu Rev Food Sci Technol 2015;6:119-136.

Mattes RD, Popkin BM. Nonnutritive sweetener consumption in humans: effects on appetite and food intake and their putative mechanisms. Am J Clin Nutr 2009;89:1-14.

Swithers SE et al. High-intensity sweeteners and energy balance. Physiol Behav 2010;100:55-62.

Anton SD et al. Effects of stevia, aspartame and sucrose on food intake, satiety and postprandial glucose and insulin levels. Appetite 2010;55:37-43.