Täyttä elämää keliakian kanssa

Keliakiaan sairastunut Hilkka elää täyttä elämää gluteenittomalla ruokavaliolla

Keliakiaan sairastunut Hilkka Enäri-Kujala kertoo, miten taudin kanssa voi elää – jopa mukavan herkullisesti.

Eletään vuotta 2001. Hilkka Enäri-Kujalan elämään alkaa ilmestyä kiusallisia oireita: vatsavaivoja, turvotusta, väsymystä ja hiustenlähtöä. Enäri-Kujala on ihmeissään, sillä hän on ollut lapsesta asti terve, syönyt hyvin ja liikkunut paljon.

Työterveyslääkärillä päätetään ottaa verikoe, josta ilmenee, että foolihappopitoisuus on merkittävästi madaltunut elimistössä. Lääkäri lähettää Enäri-Kujalan vatsatähystykseen ja asia selviää: kun terveen ohutsuolen päällystää nukka, hänellä se on sileä. Diagnoosina on keliakia.

Hyvästi, vehnäiset herkut!   

Keliakiapotilaalla rukiin, vehnän ja ohran sisältämä gluteeni aiheuttaa tulehdusreaktion ohutsuolen limakalvolla sekä vaurioittaa suolinukkaa, mikä häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Sairaus voi oirehtia muun muassa vatsavaivoina, laihtumisena, masennuksena tai pituuskasvun häiriöinä.

Keliakia on perinnöllinen, ja sen esiintyessä lähisuvussa riski sairastumiseen on 10–15 prosentin luokkaa. Sairaus voi puhjeta niin vauva- kuin vasta vanhuusiässäkin.

Enäri-Kujalan suvusta ei löytynyt muita keliaakikkoja. Sairaus voikin pysyä oireettomana, sillä keliakia on hyvin alidiagnosoitu tauti: Keliakialiitto kertoo, että arvioiden mukaan vain kolmannes potilaista on löydetty Suomessa.

Keliakiadiagnoosi oli Enäri-Kujalalle helpotus, mutta samalla myös järkytys. Oli vaikea hyväksyä, että sairaus voi tulla, vaikka onkin elänyt terveellisesti.

Keliakian ainoa hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Alku keliaakikkona oli Enäri-Kujalalle hämmentävää, kun kaikki tuoteselosteet piti tutkia kaupassa tarkasti. Vehnäisten herkkujen kieltokin harmitti. Aikaisemmin Enäri-Kujala oli ollut kova leipoja, ja nyt häntä mietitytti, miten rakkaalle harrastukselle käy.

Tervetuloa, hyvinvointi!

Uusi ruokavalio kuitenkin kannatti. Jo heti ensimmäisen gluteenittoman päivän jälkeen Enäri-Kujalan olo oli parempi. Vuoden päästä ohutsuoli tutkittiin uudelleen ja tulokset olivat kannustavia. Suolen pintaan oli ympäriinsä noussut nukannöpöä – paraneminen oli alkanut.

Leipomistakaan ei tarvinnut hylätä, nyt se vain piti tehdä gluteenittomilla jauhoilla. Kastikkeissa Enäri-Kujala korvasi vehnän maissi- tai perunajauholla, pastassa hän siirtyi gluteenittomaan versioon.

– Alussa keliakiatuotteet eivät vielä oikein maistuneet, mutta vuosien varrella ne ovat kehittyneet huimasti ja ovat nyt paljon maukkaampia, Enäri-Kujala huomioi.

Gluteenittomista tuotteista suosikeikseen hän mainitsee lakritsat ja etenkin vohvelit, joita voi mennä paketillinenkin kerralla.

Itsesuojeluvaisto apuna

Enäri-Kujala ei ole kertaakaan syönyt viljatuotteita sairauden toteamisen jälkeen, sillä hoitamattomana keliakia voi johtaa esimerkiksi maksavaivoihin, neurologisiin ongelmiin tai lapsettomuuteen. Hoitamaton sairaus voi myös aiheuttaa osteoporoosia, koska kalsium ja D-vitamiini eivät pääse imeytymään normaalisti. 

– En syö mitään, ellen tiedä, mitä ruoassa on. Sen verran minulla on itsesuojeluvaistoa.

Vierailuille mennessään Enäri-Kujala voi viedä mukanaan omia gluteenittomia herkkuja emännän tai isännän työtä helpottaakseen. Työpaikan ruokalassa taas gluteeniton ruoka on merkitty ruokalistalle g-kirjaimella.

Keliakiaan sairastuneita Enäri-Kujala suosittelee liittymään Keliakialiittoon, jonka julkaisemasta lehdestä saa paljon tietoa sairaudesta sekä sen tutkimuksesta. Lehdestä löytyy myös paljon hyviä ruokareseptejä.

– Keliakia on helppo pitää hallinnassa, ja se on siten sairaus helpoimmasta päästä, Enäri-Kujala kannustaa.

 

Kaikki artikkelit