Diabeteslääkkeiden korvausmalli puhuttaa yhä: Tutkimusnäyttöä tarvitaan

Diabetesasiantuntijat pitävät tärkeänä yksityiskohtaista tutkimusta siitä, miten diabeteslääkkeiden Kela-korvausten muutokset ovat vaikuttaneet hoitotasapainoon.

Vuoden 2017 alusta voimaan tullut muutos diabeteslääkkeiden Kela-korvauksiin hämmentää yhä potilaita. On diabeetikkoja, joilla ei ole ollut varaa hankkia ei-insuliinipohjaisia lääkkeitä. Juuri nämä lääkkeet putosivat 65 prosentin erityiskorvausluokkaan aiemmasta sadan prosentin korvausluokasta.

Sisätautien professori Hannu Järveläinen Turun yliopistosta on kuullut tapauksista.

– Tiedän, että jotkut vähävaraiset ovat jättäneet kalliit lääkkeet ostamatta ainakin siihen saakka, että maksukatto on muiden lääkkeiden avulla tullut täyteen, hän kertoo.

Diabeteksen alilääkitseminen on lääkärin mielestä vakava uhka potilaan terveydelle.

– Jos verensokeri on pitkään korkealla, se johtaa lopulta komplikaatioihin, kuten sydän-, munuais- ja silmäsairauksiin sekä jalkaongelmiin. Diabetespotilaat joutuivat uuden lääkekorvaussysteemin maksajiksi, ja se johtaa osalla heistä liitännäissairauksiin ja niistä aiheutuviin kustannuksiin.

Elintapojen vaikutus korostuu

Hannu Järveläinen painottaa, että tällä hetkellä ei ole vielä olemassa yhteiskunnallisia tutkimuksia vuoden alusta voimaan tulleen korvausmuutoksen vaikutuksista. Sen sijaan itse lääkkeistä ja niiden vaikutuksista on uutta näyttöä, joka professorin mukaan kuuluisi ottaa huomioon, kun lääkekorvauksia muutetaan.

– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaikki diabeteslääkkeet, joilla on osoitettu olevan diabeteksen myöhäiskomplikaatioita vähentävä vaikutus, kuuluvat sadan prosentin korvausluokkaan. Komplikaatioita voivat olla esimerkiksi kardiovaskulaaritapahtumat, hän sanoo.

Jos Järveläinen jotakin positiivista uudesta lääkekorvausmuutoksesta nostaisi esiin, niin elintapahoidon tärkeyden.

– Luulen, että moni tyypin 2 diabeetikko on lääkkeidensä kallistuttua alkanut ymmärtää, miten tärkeää on pitää huolta riittävästä liikunnasta, painonhallinnasta sekä terveistä ruokailutottumuksista.  Jos kaikkia lääkkeitä ei ole varaa ostaa, voi elintapojaan kohentamalla matkia lääkkeen hyvää tekevää vaikutusta, hän perustelee.

Lisääntyykö insuliinien käyttö?

Ei-insuliinipohjaisten diabeteslääkkeiden korvattavuusmuutos rasittaa professorin mielestä joka tapauksessa potilaita. Yhteiskunnan tulee hänen mukaansa huomioida saatavissa oleva tieto, minkä verran näitä lääkkeitä on ostettu ja minkä verran jätetty ostamatta tai ovatko lääkärit alkaneet määrätä insuliineja myös niille potilaille, joilla ei olisi niille vielä tarvetta.

– Soitin tässä taannoin erääseen suureen apteekkiin ja kysyin, onko insuli niin siirtyminen näkynyt heillä ilmiönä. He kertoivat että ei ainakaan selvästi, Järveläinen kertoo.

Järveläinen on kuitenkin kuullut apteekeista sellaista viestiä, että apteekkien lääkeneuvonnan painopiste on siirtynyt uuden korvausmallin vuoksi rahasta puhumiseen.

– Se on harmi. Apteekeilla on nähdäkseni tärkeä rooli lakisääteisen lääkeneuvonnan jakamisessa sekä oikean lääkkeenoton ja lääkitykseen liittyvän hoitomotivaation ylläpitämisessä, hän kiteyttää.

Kokonaisvaikutukset huomioitava

Myös Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo toivoo yhteiskunnalta selvityksiä siitä, millaista jälkeä diabeteslääkkeiden Kela-korvausmuutos on saanut kuluneena vuonna aikaan. Hän kertoo, että liittoon on jäsenistöstä kantautunut huolestuttavaa palautetta korvausmuutoksesta.

– On selvää, että osa potilaista on muuttanut lääkkeidensä annostelua omin päin säästääkseen lääkemenoissa ja osa on jättänyt lääkkeitään kokonaan ostamatta tai tinkinyt jonkin toisen sairautensa lääkityksestä ostaakseen kalliit diabeteslääkkeensä, hän kertoo.

Vuorisalo muistuttaa, että tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat usein monisairaita ihmisiä. Monella heistä on jokin diabeteksen liitännäissairaus.

– Nyt olisi tutkittava, miten tämä lääkekorvausmuutos on vaikuttanut muiden lääkkeiden käyttöön ja potilaan kokonaisvaltaiseen vointiin. Tätä asiaa ei saisi mitata pelkästään toteutuneiden diabeteslääkeostojen perusteella, vaan on huomioitava kaikki lääkeostot. Tämän vuoden lääkehankintoja on sitten verrattava aikaisempiin vuosiin, hän suunnittelee.

Tyypin 2 diabetes johtaa hoitamattomana monielinvaurioihin – siksi lääkekorvauspäätöksiä ja terveyspolitiikkaa pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti.

– Lääkekorvausmuutoksessa unohdettiin mielestäni se, mitä tarkoitusta diabeteslääkkeet palvelevat. Jos diabeteksen lisäsairaudet alkavat lisääntyä huonon lääkehoidon vuoksi, on seurauksena yhteis-kunnalle moninkertaiset kustannukset.

Teksti:  Essi Kähkönen