Tutkimus: masennuslääkkeiden käyttö väheni aikuisilla ADHD-hoidon aloittamisen jälkeen
13.8.2025
Tutkimuksessa tarkasteltiin ADHD-lääkkeiden ja muiden lääkkeiden käyttöä ADHD-potilailla verrattuna vertailuväestöön. Takedan ja Oriolan yhteistyössä suomalaisten asiantuntijalääkäreiden kanssa toteuttama tutkimus tarkasteli vuosina 2015–2020 ADHD-diagnoosin saaneiden potilaiden tilannetta sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen. Tutkimuksen mukaan ADHD-diagnoosia edeltää usein psyykenlääkkeiden, erityisesti masennuslääkkeiden, käyttö. ADHD-hoidon aloittamisen jälkeen masennuslääkkeiden käyttö väheni merkittävästi. Tämä tukee käsitystä, että ADHD voi jäädä tunnistamatta, jolloin sen näkyviä oireita saatetaan hoitaa muilla lääkkeillä. Masennuslääkkeitä tarkasteltiin tutkimuksessa ryhmänä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin valtakunnallisia terveydenhuollon rekistereitä, jotka sisälsivät perus- ja erikoissairaanhoidon diagnoositiedot, kirjoitetut reseptit, reseptilääkeostot sekä tiedot lääkkeiden korvausoikeuksista. Tutkimusjoukko koostui 66 146 ADHD-potilaasta ja 256 270 vertailuhenkilöstä. Tutkituilla ADHD-potilailla ei ollut aiempaa diagnoosia tai lääkitystä vuosina 2010–2014. Tutkimus sisälsi kaikenikäiset potilaat, ja heistä miehillä ADHD todettiin nuorempana kuin naisilla – miehillä mediaani-ikä oli 11 vuotta ja naisilla 21 vuotta.
ADHD-hoitoon sitoutuminen oli erittäin hyvällä tasolla kaikissa ikäryhmissä, sillä suurin osa potilaista osti heille määrätyn lääkkeen pian reseptinkirjoituksen jälkeen. Yleisimmin lääkehoito aloitettiin pitkävaikutteisella metyylifenidaatilla. Pienimmät lapset pysyivät lääkityksellä pisimpään, kun taas nuorilla keskeyttämisaste oli korkein: yli puolet lopetti lääkkeen vuoden sisällä. Aikuisista noin neljännes jatkoi lääkitystä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Kouluikäisillä lapsilla lääkeostoissa oli havaittavissa taukoa kesäkuukausina. Mielenkiintoista oli, että ADHD-hoidon aloituksen jälkeen lasten antibioottien ja muiden anti-inflammatoristen lääkkeiden käyttö väheni voimakkaammin iän myötä suhteessa verrokkiväestöön. Samoin aikuisilla ADHD-potilailla epilepsialääkkeiden ja melatoniinin käyttö oli jopa neljä kertaa yleisempää, ja protonipumpun estäjien käyttö kaksi kertaa yleisempää kuin vertailuhenkilöillä ennen ja jälkeen ADHD-diagnoosin.
Tutkimus on julkaistu Acta Psychiatrica Scandinavica -lehdessä https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/acps.70007.
Lisätietoja: Tuire Prami, Senior RWE Scientist Oriola, tuire.prami@oriola.com, tel. 050 546 84 59