Uutishuoneeseen

”Ennen lääkkeen polkua seurattiin rahtikirjasta, nyt dataa saadaan reaaliajassa”

Digitalisaatio on mullistanut lääkelogistiikan kuluneiden vuosikymmenten aikana: kun lääkkeen polkua ennen seurattiin rahtikirjojen avulla, nykyään tietoa on saatavilla lähes reaaliajassa, kirjoittaa Oriolan kuljetuspäällikkö Juhani Jäppinen blogissaan. Hän on seurannut lääkelogistiikan kehitystä aitiopaikalta lähes 30 vuoden ajan.

25.1.2022

Lääkejakelu on vastuullinen yhteiskunnallinen tehtävä, jolla on elintärkeä merkitys terveydenhuollolle ja potilasturvallisuudelle. Merkittävä osa Suomessa käytetyistä lääkkeistä kulkee Oriolan Espoossa sijaitsevan jakelukeskuksen kautta apteekeille, sairaala-apteekeille, eläinlääkäreille ja muille terveydenhuollon toimijoille. Toimitusketjun pitää pelata saumattomasti, sillä lääkkeet toimitetaan 24 tunnin kuluessa tilauksesta maan joka kolkkaan.

Tämä ydintehtävä on säilynyt, mutta moni muu asia on liki kolmessakymmenessä vuodessa muuttunut. Eniten lääkelogistiikkaa on monen muun alan tapaan muuttanut digitalisaatio. Kun aloitin oman työurani lääkekuljetusten parissa 1990-luvun puolivälissä, henkilökohtaisista tietokoneista ei ollut tietoakaan, harvalla oli sähköpostia ja varastonhallintajärjestelmä saattoi koostua 40 eri ohjelmasta. Tiedonkulku on nopeutunut ja automatisoitunut tavalla, jota ei olisi osannut silloin kuvitella.

Tämä on parantanut myös lääkekuljetusten läpinäkyvyyttä ja laadun seurantaa. Tieto lääkkeen polusta kuljetusketjussa oli toki aiemminkin saatavilla, mutta se kulki fyysisten rahtikirjojen avulla. Nyt kuljetuslaatikon liikkeistä saadaan sähköistä dataa lähes reaaliajassa. Vaikka maallikon näkökulmasta rahti kulkee edelleen kumipyörillä, auton sisällä moni asia on muuttunut. Esimerkiksi laadun seuranta on kehittynyt huimasti lämpötilanhallinnasta ja valvontatekniikasta alkaen – saamme dataa lämpötilasta niin kuljetuslaatikon sisältä kuin auton eri osista. Tämä vastaa viime vuosina kasvaneisiin tarpeisiin erityisten lämpötilaolosuhteiden ylläpitämisestä varastoinnin ja kuljetuksen aikana. Äärimmäinen esimerkki ovat COVID-19-rokotteet, joiden jakelu on vaatinut pakkaslämpötiloja. Se edellyttää myös meiltä ja kuljetuskumppaneilta korkeatasoista kuljetuslämpötilan hallintaa.

Toinen kuljetuksiin vaikuttava suuri muuttuja on ilmastonmuutos. Se on kirittänyt autojen teknologista kehitystä sekä erilaisten päästöjä vähentävien ratkaisujen käyttöönottoa, kuten fossiilittomia polttoaineita. Yksi virstanpylväs saavutettiin hiljattain, kun ensimmäiset täyssähköiset kuorma-autot saapuivat markkinoille. Teemme päästöjen vähentämiseksi jatkuvaa yhteistyötä kuljetuskumppaniemme kanssa, ja esimerkiksi Oriolan pääkaupunkiseudun apteekkikuljetuksissa biopolttoaineiden osuus on noussut parissa vuodessa 40 prosentista lähes 95 prosenttiin.

Päästövähennystarpeet vaikuttavat varmasti jatkossakin teknologian kehitykseen, mutta kuljetusvaiheen lisäksi on katsottava kokonaisuutta. Siksi uskon, että tekoälyyn pohjautuva älykäs tilaus-toimitusketjun optimointi on tulevaisuutta. Lääkelogistiikassa tämä on haastava kokonaisuus, jonka kehittämiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa koko jakeluketjussa. Vaikka ratkaisua tähän ei juuri nyt ole, ehkä se vuonna 2050 kehitystä taaksepäin katsovalle tuntuu yhtä itsestään selvältä kuin rahtikirjasta reaaliaikaiseen tiedonkulkuun siirtyminen oman urani aikana.

Juhani Jäppinen on työskennellyt Oriolan lääkekuljetusten parissa vuodesta 1994. Hän jää eläkkeelle helmikuussa 2022.