Hyvä lääkehoito luo menestystarinoita

Suomi säästää lääkkeistä ensi vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin. Vaikuttava lääkehoito muuttaa kuitenkin monien sairauksien hoitokäytäntöjä paremmiksi.

Oikea ja ajantasainen lääkehoito on koko lääketieteen kivijalka – kehittyvä lääkehoito ja lääketutkimus puolestaan muuttavat monien sairauksien hoitokäytäntöjä parempaan suuntaan. Ovatko hyvä lääkehoito ja lääkekehitys vaarassa, kun lääkesäästökuuri alkaa purra ja ensi vuonna Kelan lääkemenoista leikataan peräti 134 miljoonaa euroa?

Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi HUS:sta näkee erikoissairaanhoidon osalta asian näin:

– Avohoidon lääkesäästöt saattavat heijastua erikoissairaanhoitoon palvelutarpeen kasvuna tulevaisuudessa. Ellei potilas voi kustannussyistä käyttää vaikuttavaa lääkettä tai hän joutuu annostelemaan sitä alle hoitosuositusten, se johtaa vuosien kuluessa sairauskomplikaatioiden lisääntymiseen ja sitä kautta hoidontarpeen kasvuun.

Mäkijärven mukaan ollaan hakoteillä, jos säästösyistä vältetään uusia ja tehokkaampia, mutta hieman kalliimpia lääkkeitä, kuten esimerkiksi uusimpia diabeteslääkkeitä.

– Voi käydä niin, että tällaisten lääkkeiden välttäminen aiheuttaakin jatkossa huonomman hoitovasteen. Kun lisäsairaudet sitten puhkeavat, siitä koituu suuremmat kustannukset.

Markku Mäkijärvi kuitenkin huomauttaa, että varsinaista tutkimustietoa avohoitoon kohdistuvista leikkauksista ja sen vaikutuksesta erikoissairaanhoitoon ei oikeastaan ole. Sen sijaan hän muistuttaa, että HUS:n kaltaisessa isossa terveydenhuollon yksikössä uusien ja kalliiden lääkkeiden käyttöönotto on tiukassa seurannassa.

– Raportoimme kuukausittain, kuinka paljon mitäkin lääkettä käytetään. Lisäksi kilpailutamme lääkkeemme, ja sen seurauksena saamme lääkekustannuksiamme alas 5–10 miljoonaa euroa kilpailutuskautta kohti.

Hoidon kehittäminen turvattava

Ensi vuodeksi aiotut leikkaukset ovat kaikkien aikojen suurin säästökuuri Suomessa koskaan. Kaikkinensa lääkekuluista leikataan pois kymmenesosa. Lääketeollisuus ry:n lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta ei silti ole kovin huolissaan leikkausten vaikutuksesta potilaiden hoitoon.

– Nyt osa säästöistä kohdistetaan lääkehoidon järkevöittämiseen ja lääkejätteiden vähentämiseen. Paljon painotetaan myös hintakilpailua, joka laskee potilaiden lääkekustannuksia.

Myönteistä säästöaikeissa on Rinnan mukaan se, että lääkepolitiikassa hyödynnetään jatkossa tehokkaasti biologisten lääkkeiden patenttien päättymistä ja biosimilaareilla käynnistyvää hintakilpailua.

– Lisäksi lääkeyritykset ja STM:n Lääkkeiden hintalautakunta voivat sopia uuden lääkkeen hinnasta ja lisäselvityksistä niin, että uusia lääkkeitä saataisiin nopeammin potilaiden käyttöön.

Sen sijaan Rintaa arveluttaa se, miten säästöt kohdentuvat tutkivaan lääketeollisuuteen. Hän huomauttaa, että pahimmillaan ne heikentävät tutkimuksen ja hoidon kehittämisen mahdollisuuksia.

– Vuoden 2017 säästöihin sisältyy ehdotuksia, joissa patenttisuojan varmuus on vaakalaudalla.

Mallia aivoinfarktien hoidosta

Mäkijärvi muistuttaa, että ilman hyvää lääkehoitoa ei olisi suomalaisen terveydenhuollon menestystarinoita. Yksi niistä on aivoinfarktien hoito. Siinä Suomi on johtava maa maailmassa.

– Aivoinfarktit ovat hyvä esimerkki siitä, että jos saadaan vaikuttavaksi todettu hoito annettua ajallaan, sillä on maksimaalinen teho. Aivoinfarkti on hyvin aikakriittinen sairaus, jossa huono lopputulos on myös erittäin kallis.

HUS on kolmena edellisenä vuonna rankattu maailman ykköseksi aivoinfarktihoidon antajista. Lisäksi tusina maamme keskussairaalaa saa ympäri vuorokauden Telestroke-ohjausta HUS:n lääkäreiltä aivoinfarktien liuottamisessa. Yliopistosairaaloista HYKS:ssa hoito on myös edullisinta, kun lasketaan yhteen aivoinfarktin ensimmäisen vuoden kokonaiskustannukset sairaala- ja avohoidosta sekä reseptilääkekustannuksista. HYKS:ssa summa teki potilasta kohden noin 18 000 euroa ja esimerkiksi TAYS:ssa noin 25 000 euroa. Tehokas ensihoito kannattaa, sillä aivohalvauksen elinikäisiksi terveydenhuollon kustannuksiksi on Suomessa arvioitu 80 000 euroa ja vuotuisiksi, valtakunnallisiksi kustannuksiksi 1,1 miljardia euroa.

– Se kannattaa muistaa, kun säästöjä mietitään, Mäkijärvi sanoo.

Yhtä mieltä on myös Sirpa Rinta.

– Lääkekehitys on tärkeää yksinkertaisesti sen takia, että lääkevalikoima ei ole vielä valmis. Tarvitaan myös erilaisia rekistereitä hyödyntävää lääketutkimusta hoidon arvosta eli vaikuttavuudesta. Sekin on muistettava, että lääketutkimus tuo työpaikkoja sekä uusia investointeja.

Miksi lääkehoitoon ja -kehitykseen kannattaa panostaa?

• Uusia lääkkeitä tarvitaan sairauksiin, joihin ei ole vielä lääkehoitoa. Markkinoilla olevat lääkkeetkin tarvitsevat jatkotutkimusta, jotta saadaan tietoa niiden arvosta käytännön kliinisessä työssä.
• Lääketeollisuuden lääketutkimus tuo työpaikkoja. Nykyinen hallitus on vahvistanut terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian, jossa pannaan paljon painoa lääkeyritysten toimintaympäristölle ja mahdollisuudelle työllistää.
• Lääkehoidon kehittäminen ja lääketutkimus tuovat työpaikkojen lisäksi investointeja Suomeen. Vaikuttavuustutkimus ja genomitutkimus luovat nekin lisää mahdollisuuksia. 

Teksti: Essi Kähkönen
Kuva: Heli Blåfield