Potilaan kokemusta hyödynnetään liian vähän lääkehoidon toteutumisen seurannassa
Lääkehoitoon sitoutumisen lisääminen on yksi merkittävimmistä hoitojen kustannusvaikuttavuutta lisäävistä keinoista – nykyään liian moni jättää krooniseen sairauteen määrätyt lääkkeet ottamatta. Siksi potilaan kokemusta ei tulisi ohittaa lääkehoidon vaikuttavuustutkimuksissa, painottaa Timo Purmonen, joka vastaa myyntiluvallisten lääkevalmisteiden tutkimukseen ja markkinoille tuloon liittyvistä palveluista Oriolassa.
8.12.2022
Onko potilas oman hoitonsa paras asiantuntija? Tähän kysymykseen saamme usein vastata, kun haluamme selvittää, kuinka hoito toteutuu osana potilaan arkirutiineja. Potilaalla ei välttämättä ole parasta tietoa siitä, mitä hoitovaihtoehtoja on olemassa tai mikä niistä on hänelle lääketieteellisesti sopivin. Hänen on kuitenkin tärkeä ymmärtää, miksi hän saa lääkehoitoa ja miten se edistää hänen hyvinvointiaan.
Tutkimusten mukaan merkittävä osa potilaista jättää krooniseen sairauteen määrätyt säännölliset lääkkeet ottamatta tai käyttää niitä epäsäännöllisesti. Tämä voi johtua monista syistä, joiden selvittäminen onnistuu vain kysymällä potilaalta itseltään. Potilaskyselyillä voidaan kartoittaa esimerkiksi, miten lääkehoito vaikuttaa syöpäpotilaan elämänlaatuun, onko lääkkeenantolaitteen käyttö astmapotilaalle yksinkertaista tai millaista tukea tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD) sairastava tarvitsisi lääkehoidon toteuttamiseen. Koska vain otettu lääke auttaa, hoitoon sitoutumisen lisääminen on yksi merkittävimmistä lääkehoidon kustannusvaikuttavuutta lisäävistä keinoista.
Potilaan oma kokemus on alihyödynnetty tietolähde hoidon toteutumisen seurannassa. Potilaiden raportoiman tiedon (patient reported outcome, PRO) keräämiseen löytyy Suomessa valmis tutkimusympäristö: koko maan kattava Oriolan tutkimusapteekkiverkosto. Tutkimustoimintaan liittyvä yhteistyömme apteekkien kanssa on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Apteekit ovat luonteva kumppani tutkimustoiminnalle, koska siellä lääkealan ammattilaiset kohtaavat päivittäin asiakkaitaan lääkehoitoon liittyen ja pystyvät samalla tunnistamaan kulloiseenkin tutkimukseen mahdollisesti soveltuvia osallistujia. Potilaille itselleen tutkimuksiin osallistuminen on motivoivaa, sillä he voivat sitä kautta vaikuttaa oman lääkehoitonsa kehittymiseen.
Potilaskyselyillä kerättyä tietoa voidaan tarvittaessa täydentää terveydenhuollon rekisteriaineistoilla. Parhaiten lääkehoidon kokonaisvaikuttavuudesta saadaan tietoa, kun kansallisten ja paikallisten potilasrekisterien aineistoja yhdistetään potilaiden itsensä raportoimaan tietoon. Tällaisten tosielämän tietoon perustuvien tutkimusten (real world evidence, RWE) tulokset lääkkeiden vaikuttavuudesta ja lääkehoidon toimivuudesta potilaan arjessa edistävät tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja arvoperusteista terveydenhuoltoa. Tosielämän tietoon perustuvien tutkimustulosten rooli on viime vuosina kasvanut esimerkiksi myyntilupaa tai korvattavuutta haettaessa, ja tämän kehityksen ennakoidaan jatkuvan. Lääkeyrityksille tutkimukset toimivat työkaluna myös silloin, kun kerätään tietoa jo markkinoilla olevien lääkevalmisteiden toimivuudesta laajassa ja pitkäaikaisessa käytössä.
Potilaan näkökulman yhä laajempi hyödyntäminen lääkehoidon kehittämisessä on keskeistä, sillä hoidon perimmäinen tarkoitus on parantaa ihmisten terveyttä ja elämänlaatua. Entistä vaikuttavamman hoidon saaminen potilaiden saataville tulisi olla tärkein syy uuden lääkkeen kehittämiselle. Koska euron voi terveydenhuollossakin käyttää vain kerran, on tärkeää, että resurssit suunnataan kustannusvaikuttavimpiin hoitovaihtoehtoihin.
Timo Purmonen työskentelee Oriolassa Data-Driven Business and Market Access -palvelujen johtajana. Hänellä on vuosien kokemus lääkehoitojen vaikuttavuuteen, kustannusvaikuttavuuteen ja markkinoillepääsyyn liittyen niin lääketeollisuuden kuin akateemisen tutkimustoiminnan näkökulmasta.
